Jotta tietokoneesta olisi jotain hyötyä, sen on luonnollisesti osattava tehdä muutakin kuin siirtää ja käsitellä tietoa koneen sisällä. Varsinkin henkilökohtaisessa tietojenkäsittelyssä käyttäjä syöttää jatkuvasti koneelle toimintaohjeita ja käsiteltävää tietoa näppäimistön tai hiiren avulla, ja kone näyttää kulloisenkin tilanteen näyttöruudulla. Koneen sisäisen toiminnan kannalta näppäimistö on kuin jokin massamuistilla oleva tiedosto, josta ohjelma voi aina tarvittaessa lukea tietoja. Ohjelma voi reagoida näihin tietoihin periaatteessa miten vain. Onneksi useiden ohjelmoijien tärkein päämäärä ei ole kiusata käyttäjiä, joten näppäilyillä on usein joitain vakiomerkityksiä. Esimerkiksi A-näppäintä painettaessa tekstiä kirjoitettaessa on todennäköistä, että ohjelma kirjoittaa ruudulle A-kirjaimen. Ä-näppäimen kohdalla tilanne on jo monimutkaisempi. Amerikkalaisilla ei ole tietokoneissaan useita muissa kielissä käytettyjä erikoismerkkejä, joten heidän koneissaan samaisen näppäimen päällä on heittomerkin kuva ja sen painamisesta seuraa usein heittomerkin ilmestyminen kuvaruudulle. Niinpä sovitettaessa näppäimistöä suomalaisiin oloihin ei riitäkään, että lainausmerkin päälle liimataan Ä-merkki. Koneen ohjelmiston tulee lisäksi osata tulkita tuon näppäimen painaminen eri lailla.
Tällaiset muunnokset voidaan suorittaa näppäimistöajurilla. Näppäimistöajuri on erillinen ohjelma, joka jatkuvasti seuraa näppäimistön tapahtumia ja tekee tarvittavat muutokset. Useimmissa ohjelmistoissa käyttäjällä on mahdollisuus tehdä näppäimistöltä paljon muutakin kuin syöttää tekstiä. Silloin näppäinten toiminta on yleensä täysin ohjelmakohtaista, usein myös saman ohjelman sisällä erilaisissa tilanteissa sama näppäin saattaa toimia eri lailla.
Tietokonenäppäimistöillä on kirjainnäppäinten lisäksi paljon tällaisia toimintoja varten varattuja näppäimiä.
ERIKOISNÄPPÄIMET
Toimintonäppäimet
Ohjelmien erityiskäskyille varattuja näppäimiä. Osa näistä on selkeästi nimetty tai merkitty, ja ne toimivat yleensä eri ohjelmissa samantyyppisesti, osa on taas vain numeroituja ja kaikissa eri ohjelmissa eri tavoin toimivia. Jälkimmäisiä varten eri ohjelmistojen mukana saattaa tulla erityisiä näyttösabluunoja, jotka asetetaan näppäimistölle ja joista näkee näppäinten merkityksen. Lisäksi vaihtonäppäinten avulla mm. kirjainnäppäimet saattavat toimia toimintonäppäiminä.
Vaihtonäppäimet
Näppäimiä, joiden ollessa painettuina muiden näppäinten toiminta on erilaista. Esimerkiksi [Shift] (tasonvaihtonäppäin, vuoronäppäin), jonka ollessa alhaalla kirjainnäppäilyt tuottavat yleensä suuraakkosia ja [Control], jota alhaalla pidettäessä kirjainnäppäimet toimivat monissa ohjelmissa toimintonäppäilyinä.
Lukitusnäppäimet
Näppäimiä, joiden painamisen jälkeen joidenkin muiden näppäinten merkitys vaihtuu kunnes lukitusnäppäintä painetaan uudestaan. Esim. [CapsLock] lukitsee kirjainnäppäimet joko pien- tai suuraakkosia tuottaviksi.
Hiiri
Nykyään yhä useammat mikrotietokoneohjelmat osaavat totella myös käyttäjän hiirellä antamia komentoja. Hiiri on pieni, pöydällä liikuteltava rasia. Kun sitä liikutetaan pöydällä, sen pohjassa oleva pallo pyörii ja pyörittää samalla pieniä rullia, joista lähtee tietokoneelle tieto näistä liikkeistä. Ohjelma liikuttaa niiden mukaisesti ruudulla näkyvää kohdistinta. Kun hiiren päällä oleva painiketta painetaan alas (tai päästetään vapaaksi, tai kun sitä painetaan nopeasti yksi tai kaksi kertaa), ohjelma reagoi siihen se mukaan mitä ruudun kohdistin sillä hetkellä osoittaa. Näin voidaan esimerkiksi valita ruudulla esitetyistä vaihtoehdoista haluttu napauttamalla sitä hiirellä tai piirtää jokin kuvio ohjaamalla ruudulla näkyvää kynää hiiren avulla. Hiiren käyttöön voidaan perustaa ohjelman koko käyttöliittymä. Tällaisiin hiiren käyttöön nojautuviin käyttöliittymiin voi tutustua esimerkiksi PC-mikrojen Windows-käyttöympäristössä tai Macintosh-mikroissa.
Tietokoneen ohjaamiseen kehitellään jatkuvasti uusia välineitä. Joitain vuosia sitten uskottiin, että tulevaisuudessa koneita ohjaillaan enimmäkseen koskettelemalla niiden kosketusherkkiä näyttöruutuja. Nykyään odotellaan mm. käyttäjän käden liikkeitä havainnoivien datahansikkaiden yleistymistä, innokkaimmat suunnittelevat datapukuihin ja -kypäriin sonnustautumista. Puheentunnistus on kehittynyt paljon viime vuosina, ja jo nyt on saatavilla lisälaitteita, joiden avulla ohjelmia voi komentaa puhumalla, tosin vielä varsin alkeellisesti. Myös erilaisia silmän liikkeitä havainnoivia laitteita on kehitelty. Tällaisista uusista laitteista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä tietokoneiden normaalikäyttäjille ennen kuin tarjolla on riittävästi niitä käyttämään kykeneviä ohjelmia.
Usein tietokoneelle halutaan siirtää käyttäjän antaman välittömän ohjaustiedon lisäksi käsiteltäväksi tietoa laitteiston ulkopuolelta. Optisilla lukijoilla (skannereilla) voidaan lukea paperilta kuvia tai tekstiä. Videokuvaa voidaan siirtää koneelle käsiteltäväksi jos koneessa on erityinen videokortti (Videokuvan saaminen ulos tietokoneesta on helpompaa kuin sen syöttö sisään koneeseen ja useissa koneissa on vakiona videoliitäntä ulostulevalle kuvalle. Erityisvirittelyillä tietokone voidaan saada lukemaan mitä tahansa mittaus- tms. laitetta, jossa on sopiva liitäntä tiedon ulossaamiseksi.
Näppäimistö
Nettipisteen näppäimistölle on kaksi erityistä vaatimusta. Näppäimistöjen tulee olla herkkiä, jotta heikkovoimaisemmatkin käyttäjät pystyvät niillä kirjoittamaan. Toisaalta näppäimistöjen tulee olla kestäviä ja hyvin kosteutta sietäviä. Nettipisteen näppäimistöä käytetään tyypillisesti ulkovaatteissa. Ulkovaateista voi tippua vettä näppäimistölle. Kestävyys ja herkkyys ovat ominaisuuksia, jotka voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa. Tällaisissa tapauksissa etusija annetaan näppäimistön herkkyydelle ja varaudutaan näppäimistön vaihtamiseen uuteen useammin.
Hiiri
Hiiren ominaisuuksiin pätevät samat vaatimukset kuin näppäimistöön. Rullahiiri on rullatonta hiirtä parempi. Pitkien sivujen selaaminen on vaivattomampaa ja vaatii rullahiirellä lyhempää kädenliikettä.
Syöttölaitteiden looginen luokittelu
Jotta grafiikkajärjestelmät olisivat riippumattomia käytettävistä laitteistoista, voidaan eri laitteiden ohjelmistoille syöttämä informaatio luokitella. Loogisen luokan perusteella varsinaisen laitteen lähettämä tieto osataan tulkita järjestelmässä oikein.
- Paikannuslaitteet (Locator device) määrittävät osoitettavan paikan koordinaatin. Esimerkiksi kursoria voidaan kuvaruudulla siirtää näppäimistöllä, hiirellä, ohjaussauvalla tai -pallolla.
- Piirtolaitteet (Stroke device) määrittävät sarjan peräkkäisiä koordinaatteja (vrt. paikannuslaitteet).
- Merkkijonolaitteilla (String device) syötetään tekstiä kuvaan. Usein merkkijonolaite on näppäimistö, mutta myös esimerkiksi ohjainsauvoja ja äänellä ohjattavia laitteita voi käyttää syöttämään tämän tyyppistä informaatiota.
- Arvolaitteet (Valuator device) määrittävät skalaariarvon tai -arvoja. Usein esimerkiksi parametrejä on järkevää muutella ohjauspyörällä. Myös numeronäppäimistöllä voidaan syöttää eri arvoja, joten näppäimistökin voidaan luokitella arvolaitteeksi.
- Valintalaitteilla (Choice device) voidaan suorittaa valinta valikosta. Usein tähän käytetään hiirtä, näppäimistöä (kursorinäppäimet), paikannussauvaa tai -palloa. Suuremmissa valikoissa käytetään joskus kosketusnäyttöjä.
- Poimintalaitteilla (Pick device) valitaan kuvan osia jatkotoimenpiteitä (esimerkiksi editointia) varten. Tyypillisesti käytetään samoja laitteita kuin edellisessä kohdassa.
Esimerkkejä syöttölaitteista [Hearn & Baker 94: 60 - 71] Useimmat tietokonegrafiikkaan soveltuvat tietokoneet sisältävät näppäimistön ja joitain muita syöttölaitteita kuten hiiren, paikannussauvan (joystick), ohjainpallon (trackball) tai esimerkiksi kuvanlukijan. Harvinaisempia syöttölaitteita ovat digitointikamerat, datahanskat, valokynät, kosketuspaneelit, ääniohjauslaitteet ja tilapallo (spaceball).
