Nyt se kauan odotettu kesäloma sitten alkoi, tosin työn merkeissä. No kivaahan se on että rahaa tulee jos vaikka ennen kun koulu taas alkaa niin ehtis tekemään kesälomareissun jonnekin. Toiveena olis pääst pohjoseen katteskelee miltä siellä näyttää kun ei oo muutamaan vuoteen käyty...Eli hyvää kesälomaa vaan kaikille ja pitää muistaa sitten ottaa kaikki ilo irti!! :)
Seuraavaks menen opiskelee unikirjan salaisuuksia kun niitä unia tulee nähtyy aikast paljon :)
perjantai 22. toukokuuta 2009
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
yök mikä olo
No niin! Taas näyttää olevan se aika jolloin täytyy maata kuumeen, rään ja kolotuksen keskellä. Ihanaa! Lauantain sekä erityisesti perjantain kalareissut taisivat olla liikaa. Olisi tietenkin voinut laittaa lisää vaatetta mutta jotenkin oli niin kesäistä. Nyt ei auta muu kuin niistää ja olla ihan hiljaa..Oma tyhmyyttäni mokasin.
Vappukin sitten meni jo. Onneksi vappu ei ole kolmipäiväinen sillä vietin yön kuumimmat treffit taas posliinia halatessa. Mieluummin olisin kyllä halannut jotain muuta. Eipä vapusta muuta voi sanoa kuin että humalassa oltiin ja maailmankirjat taidettiin sekoittaa taas kerran. Mutta hei, millon uusiks? :D
Vappukin sitten meni jo. Onneksi vappu ei ole kolmipäiväinen sillä vietin yön kuumimmat treffit taas posliinia halatessa. Mieluummin olisin kyllä halannut jotain muuta. Eipä vapusta muuta voi sanoa kuin että humalassa oltiin ja maailmankirjat taidettiin sekoittaa taas kerran. Mutta hei, millon uusiks? :D
sunnuntai 19. huhtikuuta 2009
Uimahallireissu Veeran kanssa
Oli lauantain aamu ja aurinko paistoi. Kello läheni yhtä yhtätoista ja oli aika siis lähteä matkaan. Lupasin viettää kummitytön Veeran kanssa päivää uimahallissa. Olen kuullut juttua, että uimahalliin ovat leiriytyneet puolalaiset joten pieni taka-alalle siirtyminen oli mielessä. Kuitenkin rohkaisin itseni ja hain "kunnollisen" uimapuvun itselleni vanhempieni luota. Sen jälkeen hainkin Veeran kyytiini ja matkasimme kohti uimahallia. Hän oli todella innoissaan sillä se oli hänen ensimmäinen kertansa uimahallissa.
Törkeät hinnat uimahallissa ainakin oli! Näin edellisenä yönä unta että hinnat olivat aikuisilta 5,20 € eikä arvio todellisuuteen verrattuna paljon heittänyt. VIISI EUROA KAHDESTA TUNNISTA UINTIA?!?! valitettavasti kokonaishinta oli lopulta lähes kympin. Alle viisi vuotiaat pääsivät edullisemmin, mutta reipas Veera kertoi olevansa viisi vuotta joten täysi hinta tuli..Matkaa jatkettiin luu kurkussa pukukoppiin. Siellä me sitten polskimme ja läträsimme sen 1½ tuntia muiden mukuloiden kanssa. Päivä oli todella erilainen ja oli kuitenkin todella hauskaakin. Täytyy varmaan ottaa joskus toiste uusiksi. Nyt tosin täytyy ottaa iisisti sillä reidet ovat hieman arat..
Törkeät hinnat uimahallissa ainakin oli! Näin edellisenä yönä unta että hinnat olivat aikuisilta 5,20 € eikä arvio todellisuuteen verrattuna paljon heittänyt. VIISI EUROA KAHDESTA TUNNISTA UINTIA?!?! valitettavasti kokonaishinta oli lopulta lähes kympin. Alle viisi vuotiaat pääsivät edullisemmin, mutta reipas Veera kertoi olevansa viisi vuotta joten täysi hinta tuli..Matkaa jatkettiin luu kurkussa pukukoppiin. Siellä me sitten polskimme ja läträsimme sen 1½ tuntia muiden mukuloiden kanssa. Päivä oli todella erilainen ja oli kuitenkin todella hauskaakin. Täytyy varmaan ottaa joskus toiste uusiksi. Nyt tosin täytyy ottaa iisisti sillä reidet ovat hieman arat..
torstai 16. huhtikuuta 2009
Se on pääsiäinen taas vaihteeksi ohitse. Tulipa sitä munaakin syötyä oikein yllin kyllin =) Tietenkin yllätykset annoin kummitytön ratkottaviksi vaikka vähän teki mieli itsekkin niitä puuhailla..
No kuitenkin eilen leivoin synttäreideni kunniaksi. Kakkupohjan teko osoittautui hyvinkin vaikeaksi joten päätinkin tehdä herkullisen tiikerikakun. Vierailulla kävi tietysti äitini<3 sekä anoppi ja pari hulttio toveria..Sampsani antoi minulle kenkälaatikon mutta luojalle kiitos se ei ollut pelkkä laatikko eikä työkengät vaan siellä oli rahaa uusia prinsessakenkiäni varten. Sain myös koruja, kakkulapion, rahaa sekä haleja =) Kummityttö ei päässyt tulemaan joten hän soitti ja lauloi minulle synttärilaulun siskonsa kanssa. Lupasinkin hänelle että mennään uiskentelemaan joku kaunis päivä..
Niin se vain on, että vanhuus ei tule yksin. Ryppyjä ja kriisejä odotellessa..
No kuitenkin eilen leivoin synttäreideni kunniaksi. Kakkupohjan teko osoittautui hyvinkin vaikeaksi joten päätinkin tehdä herkullisen tiikerikakun. Vierailulla kävi tietysti äitini<3 sekä anoppi ja pari hulttio toveria..Sampsani antoi minulle kenkälaatikon mutta luojalle kiitos se ei ollut pelkkä laatikko eikä työkengät vaan siellä oli rahaa uusia prinsessakenkiäni varten. Sain myös koruja, kakkulapion, rahaa sekä haleja =) Kummityttö ei päässyt tulemaan joten hän soitti ja lauloi minulle synttärilaulun siskonsa kanssa. Lupasinkin hänelle että mennään uiskentelemaan joku kaunis päivä..
Niin se vain on, että vanhuus ei tule yksin. Ryppyjä ja kriisejä odotellessa..
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Oma aineistoni tietotekniikkaesityksestä: syöttölaitteet
SYÖTTÖLAITTEET
Jotta tietokoneesta olisi jotain hyötyä, sen on luonnollisesti osattava tehdä muutakin kuin siirtää ja käsitellä tietoa koneen sisällä. Varsinkin henkilökohtaisessa tietojenkäsittelyssä käyttäjä syöttää jatkuvasti koneelle toimintaohjeita ja käsiteltävää tietoa näppäimistön tai hiiren avulla, ja kone näyttää kulloisenkin tilanteen näyttöruudulla. Koneen sisäisen toiminnan kannalta näppäimistö on kuin jokin massamuistilla oleva tiedosto, josta ohjelma voi aina tarvittaessa lukea tietoja. Ohjelma voi reagoida näihin tietoihin periaatteessa miten vain. Onneksi useiden ohjelmoijien tärkein päämäärä ei ole kiusata käyttäjiä, joten näppäilyillä on usein joitain vakiomerkityksiä. Esimerkiksi A-näppäintä painettaessa tekstiä kirjoitettaessa on todennäköistä, että ohjelma kirjoittaa ruudulle A-kirjaimen. Ä-näppäimen kohdalla tilanne on jo monimutkaisempi. Amerikkalaisilla ei ole tietokoneissaan useita muissa kielissä käytettyjä erikoismerkkejä, joten heidän koneissaan samaisen näppäimen päällä on heittomerkin kuva ja sen painamisesta seuraa usein heittomerkin ilmestyminen kuvaruudulle. Niinpä sovitettaessa näppäimistöä suomalaisiin oloihin ei riitäkään, että lainausmerkin päälle liimataan Ä-merkki. Koneen ohjelmiston tulee lisäksi osata tulkita tuon näppäimen painaminen eri lailla.
Tällaiset muunnokset voidaan suorittaa näppäimistöajurilla. Näppäimistöajuri on erillinen ohjelma, joka jatkuvasti seuraa näppäimistön tapahtumia ja tekee tarvittavat muutokset. Useimmissa ohjelmistoissa käyttäjällä on mahdollisuus tehdä näppäimistöltä paljon muutakin kuin syöttää tekstiä. Silloin näppäinten toiminta on yleensä täysin ohjelmakohtaista, usein myös saman ohjelman sisällä erilaisissa tilanteissa sama näppäin saattaa toimia eri lailla.
Tietokonenäppäimistöillä on kirjainnäppäinten lisäksi paljon tällaisia toimintoja varten varattuja näppäimiä.
ERIKOISNÄPPÄIMET
Toimintonäppäimet
Ohjelmien erityiskäskyille varattuja näppäimiä. Osa näistä on selkeästi nimetty tai merkitty, ja ne toimivat yleensä eri ohjelmissa samantyyppisesti, osa on taas vain numeroituja ja kaikissa eri ohjelmissa eri tavoin toimivia. Jälkimmäisiä varten eri ohjelmistojen mukana saattaa tulla erityisiä näyttösabluunoja, jotka asetetaan näppäimistölle ja joista näkee näppäinten merkityksen. Lisäksi vaihtonäppäinten avulla mm. kirjainnäppäimet saattavat toimia toimintonäppäiminä.
Vaihtonäppäimet
Näppäimiä, joiden ollessa painettuina muiden näppäinten toiminta on erilaista. Esimerkiksi [Shift] (tasonvaihtonäppäin, vuoronäppäin), jonka ollessa alhaalla kirjainnäppäilyt tuottavat yleensä suuraakkosia ja [Control], jota alhaalla pidettäessä kirjainnäppäimet toimivat monissa ohjelmissa toimintonäppäilyinä.
Lukitusnäppäimet
Näppäimiä, joiden painamisen jälkeen joidenkin muiden näppäinten merkitys vaihtuu kunnes lukitusnäppäintä painetaan uudestaan. Esim. [CapsLock] lukitsee kirjainnäppäimet joko pien- tai suuraakkosia tuottaviksi.
Hiiri
Nykyään yhä useammat mikrotietokoneohjelmat osaavat totella myös käyttäjän hiirellä antamia komentoja. Hiiri on pieni, pöydällä liikuteltava rasia. Kun sitä liikutetaan pöydällä, sen pohjassa oleva pallo pyörii ja pyörittää samalla pieniä rullia, joista lähtee tietokoneelle tieto näistä liikkeistä. Ohjelma liikuttaa niiden mukaisesti ruudulla näkyvää kohdistinta. Kun hiiren päällä oleva painiketta painetaan alas (tai päästetään vapaaksi, tai kun sitä painetaan nopeasti yksi tai kaksi kertaa), ohjelma reagoi siihen se mukaan mitä ruudun kohdistin sillä hetkellä osoittaa. Näin voidaan esimerkiksi valita ruudulla esitetyistä vaihtoehdoista haluttu napauttamalla sitä hiirellä tai piirtää jokin kuvio ohjaamalla ruudulla näkyvää kynää hiiren avulla. Hiiren käyttöön voidaan perustaa ohjelman koko käyttöliittymä. Tällaisiin hiiren käyttöön nojautuviin käyttöliittymiin voi tutustua esimerkiksi PC-mikrojen Windows-käyttöympäristössä tai Macintosh-mikroissa.
Tietokoneen ohjaamiseen kehitellään jatkuvasti uusia välineitä. Joitain vuosia sitten uskottiin, että tulevaisuudessa koneita ohjaillaan enimmäkseen koskettelemalla niiden kosketusherkkiä näyttöruutuja. Nykyään odotellaan mm. käyttäjän käden liikkeitä havainnoivien datahansikkaiden yleistymistä, innokkaimmat suunnittelevat datapukuihin ja -kypäriin sonnustautumista. Puheentunnistus on kehittynyt paljon viime vuosina, ja jo nyt on saatavilla lisälaitteita, joiden avulla ohjelmia voi komentaa puhumalla, tosin vielä varsin alkeellisesti. Myös erilaisia silmän liikkeitä havainnoivia laitteita on kehitelty. Tällaisista uusista laitteista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä tietokoneiden normaalikäyttäjille ennen kuin tarjolla on riittävästi niitä käyttämään kykeneviä ohjelmia.
Usein tietokoneelle halutaan siirtää käyttäjän antaman välittömän ohjaustiedon lisäksi käsiteltäväksi tietoa laitteiston ulkopuolelta. Optisilla lukijoilla (skannereilla) voidaan lukea paperilta kuvia tai tekstiä. Videokuvaa voidaan siirtää koneelle käsiteltäväksi jos koneessa on erityinen videokortti (Videokuvan saaminen ulos tietokoneesta on helpompaa kuin sen syöttö sisään koneeseen ja useissa koneissa on vakiona videoliitäntä ulostulevalle kuvalle. Erityisvirittelyillä tietokone voidaan saada lukemaan mitä tahansa mittaus- tms. laitetta, jossa on sopiva liitäntä tiedon ulossaamiseksi.
Näppäimistö
Nettipisteen näppäimistölle on kaksi erityistä vaatimusta. Näppäimistöjen tulee olla herkkiä, jotta heikkovoimaisemmatkin käyttäjät pystyvät niillä kirjoittamaan. Toisaalta näppäimistöjen tulee olla kestäviä ja hyvin kosteutta sietäviä. Nettipisteen näppäimistöä käytetään tyypillisesti ulkovaatteissa. Ulkovaateista voi tippua vettä näppäimistölle. Kestävyys ja herkkyys ovat ominaisuuksia, jotka voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa. Tällaisissa tapauksissa etusija annetaan näppäimistön herkkyydelle ja varaudutaan näppäimistön vaihtamiseen uuteen useammin.
Hiiri
Hiiren ominaisuuksiin pätevät samat vaatimukset kuin näppäimistöön. Rullahiiri on rullatonta hiirtä parempi. Pitkien sivujen selaaminen on vaivattomampaa ja vaatii rullahiirellä lyhempää kädenliikettä.
Syöttölaitteiden looginen luokittelu
Jotta grafiikkajärjestelmät olisivat riippumattomia käytettävistä laitteistoista, voidaan eri laitteiden ohjelmistoille syöttämä informaatio luokitella. Loogisen luokan perusteella varsinaisen laitteen lähettämä tieto osataan tulkita järjestelmässä oikein.
Jotta tietokoneesta olisi jotain hyötyä, sen on luonnollisesti osattava tehdä muutakin kuin siirtää ja käsitellä tietoa koneen sisällä. Varsinkin henkilökohtaisessa tietojenkäsittelyssä käyttäjä syöttää jatkuvasti koneelle toimintaohjeita ja käsiteltävää tietoa näppäimistön tai hiiren avulla, ja kone näyttää kulloisenkin tilanteen näyttöruudulla. Koneen sisäisen toiminnan kannalta näppäimistö on kuin jokin massamuistilla oleva tiedosto, josta ohjelma voi aina tarvittaessa lukea tietoja. Ohjelma voi reagoida näihin tietoihin periaatteessa miten vain. Onneksi useiden ohjelmoijien tärkein päämäärä ei ole kiusata käyttäjiä, joten näppäilyillä on usein joitain vakiomerkityksiä. Esimerkiksi A-näppäintä painettaessa tekstiä kirjoitettaessa on todennäköistä, että ohjelma kirjoittaa ruudulle A-kirjaimen. Ä-näppäimen kohdalla tilanne on jo monimutkaisempi. Amerikkalaisilla ei ole tietokoneissaan useita muissa kielissä käytettyjä erikoismerkkejä, joten heidän koneissaan samaisen näppäimen päällä on heittomerkin kuva ja sen painamisesta seuraa usein heittomerkin ilmestyminen kuvaruudulle. Niinpä sovitettaessa näppäimistöä suomalaisiin oloihin ei riitäkään, että lainausmerkin päälle liimataan Ä-merkki. Koneen ohjelmiston tulee lisäksi osata tulkita tuon näppäimen painaminen eri lailla.
Tällaiset muunnokset voidaan suorittaa näppäimistöajurilla. Näppäimistöajuri on erillinen ohjelma, joka jatkuvasti seuraa näppäimistön tapahtumia ja tekee tarvittavat muutokset. Useimmissa ohjelmistoissa käyttäjällä on mahdollisuus tehdä näppäimistöltä paljon muutakin kuin syöttää tekstiä. Silloin näppäinten toiminta on yleensä täysin ohjelmakohtaista, usein myös saman ohjelman sisällä erilaisissa tilanteissa sama näppäin saattaa toimia eri lailla.
Tietokonenäppäimistöillä on kirjainnäppäinten lisäksi paljon tällaisia toimintoja varten varattuja näppäimiä.
ERIKOISNÄPPÄIMET
Toimintonäppäimet
Ohjelmien erityiskäskyille varattuja näppäimiä. Osa näistä on selkeästi nimetty tai merkitty, ja ne toimivat yleensä eri ohjelmissa samantyyppisesti, osa on taas vain numeroituja ja kaikissa eri ohjelmissa eri tavoin toimivia. Jälkimmäisiä varten eri ohjelmistojen mukana saattaa tulla erityisiä näyttösabluunoja, jotka asetetaan näppäimistölle ja joista näkee näppäinten merkityksen. Lisäksi vaihtonäppäinten avulla mm. kirjainnäppäimet saattavat toimia toimintonäppäiminä.
Vaihtonäppäimet
Näppäimiä, joiden ollessa painettuina muiden näppäinten toiminta on erilaista. Esimerkiksi [Shift] (tasonvaihtonäppäin, vuoronäppäin), jonka ollessa alhaalla kirjainnäppäilyt tuottavat yleensä suuraakkosia ja [Control], jota alhaalla pidettäessä kirjainnäppäimet toimivat monissa ohjelmissa toimintonäppäilyinä.
Lukitusnäppäimet
Näppäimiä, joiden painamisen jälkeen joidenkin muiden näppäinten merkitys vaihtuu kunnes lukitusnäppäintä painetaan uudestaan. Esim. [CapsLock] lukitsee kirjainnäppäimet joko pien- tai suuraakkosia tuottaviksi.
Hiiri
Nykyään yhä useammat mikrotietokoneohjelmat osaavat totella myös käyttäjän hiirellä antamia komentoja. Hiiri on pieni, pöydällä liikuteltava rasia. Kun sitä liikutetaan pöydällä, sen pohjassa oleva pallo pyörii ja pyörittää samalla pieniä rullia, joista lähtee tietokoneelle tieto näistä liikkeistä. Ohjelma liikuttaa niiden mukaisesti ruudulla näkyvää kohdistinta. Kun hiiren päällä oleva painiketta painetaan alas (tai päästetään vapaaksi, tai kun sitä painetaan nopeasti yksi tai kaksi kertaa), ohjelma reagoi siihen se mukaan mitä ruudun kohdistin sillä hetkellä osoittaa. Näin voidaan esimerkiksi valita ruudulla esitetyistä vaihtoehdoista haluttu napauttamalla sitä hiirellä tai piirtää jokin kuvio ohjaamalla ruudulla näkyvää kynää hiiren avulla. Hiiren käyttöön voidaan perustaa ohjelman koko käyttöliittymä. Tällaisiin hiiren käyttöön nojautuviin käyttöliittymiin voi tutustua esimerkiksi PC-mikrojen Windows-käyttöympäristössä tai Macintosh-mikroissa.
Tietokoneen ohjaamiseen kehitellään jatkuvasti uusia välineitä. Joitain vuosia sitten uskottiin, että tulevaisuudessa koneita ohjaillaan enimmäkseen koskettelemalla niiden kosketusherkkiä näyttöruutuja. Nykyään odotellaan mm. käyttäjän käden liikkeitä havainnoivien datahansikkaiden yleistymistä, innokkaimmat suunnittelevat datapukuihin ja -kypäriin sonnustautumista. Puheentunnistus on kehittynyt paljon viime vuosina, ja jo nyt on saatavilla lisälaitteita, joiden avulla ohjelmia voi komentaa puhumalla, tosin vielä varsin alkeellisesti. Myös erilaisia silmän liikkeitä havainnoivia laitteita on kehitelty. Tällaisista uusista laitteista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä tietokoneiden normaalikäyttäjille ennen kuin tarjolla on riittävästi niitä käyttämään kykeneviä ohjelmia.
Usein tietokoneelle halutaan siirtää käyttäjän antaman välittömän ohjaustiedon lisäksi käsiteltäväksi tietoa laitteiston ulkopuolelta. Optisilla lukijoilla (skannereilla) voidaan lukea paperilta kuvia tai tekstiä. Videokuvaa voidaan siirtää koneelle käsiteltäväksi jos koneessa on erityinen videokortti (Videokuvan saaminen ulos tietokoneesta on helpompaa kuin sen syöttö sisään koneeseen ja useissa koneissa on vakiona videoliitäntä ulostulevalle kuvalle. Erityisvirittelyillä tietokone voidaan saada lukemaan mitä tahansa mittaus- tms. laitetta, jossa on sopiva liitäntä tiedon ulossaamiseksi.
Näppäimistö
Nettipisteen näppäimistölle on kaksi erityistä vaatimusta. Näppäimistöjen tulee olla herkkiä, jotta heikkovoimaisemmatkin käyttäjät pystyvät niillä kirjoittamaan. Toisaalta näppäimistöjen tulee olla kestäviä ja hyvin kosteutta sietäviä. Nettipisteen näppäimistöä käytetään tyypillisesti ulkovaatteissa. Ulkovaateista voi tippua vettä näppäimistölle. Kestävyys ja herkkyys ovat ominaisuuksia, jotka voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa. Tällaisissa tapauksissa etusija annetaan näppäimistön herkkyydelle ja varaudutaan näppäimistön vaihtamiseen uuteen useammin.
Hiiri
Hiiren ominaisuuksiin pätevät samat vaatimukset kuin näppäimistöön. Rullahiiri on rullatonta hiirtä parempi. Pitkien sivujen selaaminen on vaivattomampaa ja vaatii rullahiirellä lyhempää kädenliikettä.
Syöttölaitteiden looginen luokittelu
Jotta grafiikkajärjestelmät olisivat riippumattomia käytettävistä laitteistoista, voidaan eri laitteiden ohjelmistoille syöttämä informaatio luokitella. Loogisen luokan perusteella varsinaisen laitteen lähettämä tieto osataan tulkita järjestelmässä oikein.
- Paikannuslaitteet (Locator device) määrittävät osoitettavan paikan koordinaatin. Esimerkiksi kursoria voidaan kuvaruudulla siirtää näppäimistöllä, hiirellä, ohjaussauvalla tai -pallolla.
- Piirtolaitteet (Stroke device) määrittävät sarjan peräkkäisiä koordinaatteja (vrt. paikannuslaitteet).
- Merkkijonolaitteilla (String device) syötetään tekstiä kuvaan. Usein merkkijonolaite on näppäimistö, mutta myös esimerkiksi ohjainsauvoja ja äänellä ohjattavia laitteita voi käyttää syöttämään tämän tyyppistä informaatiota.
- Arvolaitteet (Valuator device) määrittävät skalaariarvon tai -arvoja. Usein esimerkiksi parametrejä on järkevää muutella ohjauspyörällä. Myös numeronäppäimistöllä voidaan syöttää eri arvoja, joten näppäimistökin voidaan luokitella arvolaitteeksi.
- Valintalaitteilla (Choice device) voidaan suorittaa valinta valikosta. Usein tähän käytetään hiirtä, näppäimistöä (kursorinäppäimet), paikannussauvaa tai -palloa. Suuremmissa valikoissa käytetään joskus kosketusnäyttöjä.
- Poimintalaitteilla (Pick device) valitaan kuvan osia jatkotoimenpiteitä (esimerkiksi editointia) varten. Tyypillisesti käytetään samoja laitteita kuin edellisessä kohdassa.
Esimerkkejä syöttölaitteista [Hearn & Baker 94: 60 - 71] Useimmat tietokonegrafiikkaan soveltuvat tietokoneet sisältävät näppäimistön ja joitain muita syöttölaitteita kuten hiiren, paikannussauvan (joystick), ohjainpallon (trackball) tai esimerkiksi kuvanlukijan. Harvinaisempia syöttölaitteita ovat digitointikamerat, datahanskat, valokynät, kosketuspaneelit, ääniohjauslaitteet ja tilapallo (spaceball).
tiistai 7. huhtikuuta 2009
Kummitytön synttärit
Sunnuntaina juhlittiin kummityttöni Veeran viisvuotis synttäreitä. Tarjolla oli mm. pupukakkua, hevosenkenkiä sekä monia muita herkkuja. Tyttö oli niin iloinen suuresta juhlija joukosta ja lahjojen määrästä. Ostin hänelle punaiset kengät ja punaisen kauluspaidan sekä leikkitarkoitukseen (miksei myös oikeaan käyttöön) leipurisetin. Hän tuntui olevan innoissaan saamistaan lahjoistaan. Erityiseksi suosikiksi nousi jättikokoinen nalle jota hän sitten raahasi mukanaan koko päivän ja kuulemma vielä illallakin.
Visiitti jäi kuitenkin lyhyeksi sillä viikkoa aikaisemmin olin ostanut äidilleni liput Starat jäällä - esitykseen ja lupasin mennä katsomaan äitini kanssa sitä.
Menimme esitykseen noin puolia tuntia aikaisemmin jotta saisimme hyvät paikat. Saimme hyvät paikat mutta takakyljykseni eivät oikein pitäneet ideasta istua kolmea tuntia putkeen viileässä jäähallissa ilman lämmikettä. Esitys alkoi. Jäällä tanssahtelivat Suomen kuuluisimmat luistelijat sekä myös tuore Euroopan mestari Laura Lepistö. Mukana staroissa olivat myös Kiira Korpi, Valtter Virtanen, Susanna Pöykiö ja Ari-Pekka Nummenkari sekä tietysti Rauman omat luistelijat.
Oli kertakaikkisesti mahtavaa olla näkemässä luistelua livenä! En ikinä olisi uskonut että minustakin tulisi tällainen luistelufriikki. Kaikki hypyt ja piruetit näyttivät uskomattoman hyviltä, kuin myös vaatteet olivat jotain kaunista. Nyt osaan antaa oman arvostukseni ainakin näitä luistelijoita kohtaan! Taidan itse lähteä seuraavaksi jäähallille harjoittelemaan makkaroiden tekemistä...Tai ehkä menen vain töihin ja sekoan..
Visiitti jäi kuitenkin lyhyeksi sillä viikkoa aikaisemmin olin ostanut äidilleni liput Starat jäällä - esitykseen ja lupasin mennä katsomaan äitini kanssa sitä.
Menimme esitykseen noin puolia tuntia aikaisemmin jotta saisimme hyvät paikat. Saimme hyvät paikat mutta takakyljykseni eivät oikein pitäneet ideasta istua kolmea tuntia putkeen viileässä jäähallissa ilman lämmikettä. Esitys alkoi. Jäällä tanssahtelivat Suomen kuuluisimmat luistelijat sekä myös tuore Euroopan mestari Laura Lepistö. Mukana staroissa olivat myös Kiira Korpi, Valtter Virtanen, Susanna Pöykiö ja Ari-Pekka Nummenkari sekä tietysti Rauman omat luistelijat.
Oli kertakaikkisesti mahtavaa olla näkemässä luistelua livenä! En ikinä olisi uskonut että minustakin tulisi tällainen luistelufriikki. Kaikki hypyt ja piruetit näyttivät uskomattoman hyviltä, kuin myös vaatteet olivat jotain kaunista. Nyt osaan antaa oman arvostukseni ainakin näitä luistelijoita kohtaan! Taidan itse lähteä seuraavaksi jäähallille harjoittelemaan makkaroiden tekemistä...Tai ehkä menen vain töihin ja sekoan..
maanantai 30. maaliskuuta 2009
Hiekkauni
Joka viikkoiseen öiseen ongelmaani kuuluvat painajaiset. Suurimmaksi osaksi ne ovat painajaisia mutta on niitä hämäriä unia myös erittäin paljon. Jostain syystä olen myös huomannut että olen jo kaksi kertaa nähnyt Johanneksesta unta. Tosin unet eivät ole olleet mitenkään pervoja vaan ne ovat kuvanneet tavallista elämää. Olimmehan kerrankin samoissa pippaloissa pipppaloimassa. No eipä Johanneksesta enempää ettei käy väärin ymmärryksiä.
Edellis yön unessa olinkin etelässä. Tarkemmin ottaessa luultavasti Australiassa. Telkkarista tuli mainoksia jossa mainostettiin Australiaa golfin saralta. Hiekka oli niin kevyttä että kun golf-palloa löi(tai mikä se oikea termi nyt onkaan) se upposi samantien hiekkaan tosi syvälle. Lopulta itse päätin myös golf-pallon tavoin hypätä hiekkaan ja samalla hetkellä olinkin jo uponnut hiekkaan. Samun avustuksella pääsin pois hiekan seasta mutta siinä samalla jo vierisin alas hiekkamäkeä. Siinä kohdassa heräsin, kun Samu kurkotti vesilasiaan minun ylitseni lattialta. Ensi yötä odotellessa..
Edellis yön unessa olinkin etelässä. Tarkemmin ottaessa luultavasti Australiassa. Telkkarista tuli mainoksia jossa mainostettiin Australiaa golfin saralta. Hiekka oli niin kevyttä että kun golf-palloa löi(tai mikä se oikea termi nyt onkaan) se upposi samantien hiekkaan tosi syvälle. Lopulta itse päätin myös golf-pallon tavoin hypätä hiekkaan ja samalla hetkellä olinkin jo uponnut hiekkaan. Samun avustuksella pääsin pois hiekan seasta mutta siinä samalla jo vierisin alas hiekkamäkeä. Siinä kohdassa heräsin, kun Samu kurkotti vesilasiaan minun ylitseni lattialta. Ensi yötä odotellessa..
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Mitä eriskummallisin viikko
Huh huh.. Taas on rankka viikko melkein takana. Viikko on ollut täynnä kaikkea niitä asioita joita olen eniten pelännyt, tai en varsinaisesti pelännyt mutta ainakin kauhistellut. Tämä blogin kirjoitus ainakaan tässä vaiheessa ole ollut helppoa. Kirjoittaminen on helppoa mutta kun kaikki mitä kirjoitat on kaikkien nähtävävillä, sensurointia on kehitettävä. Myös koko blogin juttujen löytämienn ja tekeminen on ollut tuskallista. Kaipa blogikin paranee vanhetessaan niinkuin viinikin.
Töissä ollessa jokainen ruokatunti toi mukanaan palan jännitystä elämään: milloin Seiska kertoi erään pariskunnan tapahtumista ja milloin anoppi lähestyi minua puhelinsoitollaan. Joskus tekisi mieli vaan sulkea puhelin ja unohtaa eräiden ihmisten olemassa olo. Se tuli myös huomattua eilen jolloin sain viestin eräältä henkilöltä. Olin jo poistanut hänen numeronsakin koska en ole kokenut tarvitsevani sitä. Hän kyseli tuttavallisesti kuulumisia mutta minä vain..en sitten ollut juttutuulella.
Tänään äidilläni on syntymäpäivä. Ostin pari lippua Starat jäällä -esitykseen ja vastikkeeksi toivotaankin että on kakkua ja kahvia tarjolla.. =)
Töissä ollessa jokainen ruokatunti toi mukanaan palan jännitystä elämään: milloin Seiska kertoi erään pariskunnan tapahtumista ja milloin anoppi lähestyi minua puhelinsoitollaan. Joskus tekisi mieli vaan sulkea puhelin ja unohtaa eräiden ihmisten olemassa olo. Se tuli myös huomattua eilen jolloin sain viestin eräältä henkilöltä. Olin jo poistanut hänen numeronsakin koska en ole kokenut tarvitsevani sitä. Hän kyseli tuttavallisesti kuulumisia mutta minä vain..en sitten ollut juttutuulella.
Tänään äidilläni on syntymäpäivä. Ostin pari lippua Starat jäällä -esitykseen ja vastikkeeksi toivotaankin että on kakkua ja kahvia tarjolla.. =)
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Ensimmäinen!
Tämä on siis ensimmäinen kertani blogien suuressa maailmassa. Kaipaan ehkä hieman esittelyä. Olen siis nimeltäni Katri ja opiskelen Rauman ammattikorkeakoulussa. Tätä jatkamme myöhemmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
